Rikotaan hiljaisuus.

Tässä on ollut oikein klassinen kirjoitusblokki-tilanne päällä pitkään. Niin paljon on elämässä tapahtunut ja mitä pidempään aikaa kului että mustaa valkoiselle näpytin, sitä isompi kynnys muodostui kirjoittamisen uudelleen aloittamiseen. Kyseessä ei ollut kuitenkaan aiheiden puute, päinvastoin, mikä teki kirjoittamisesta vielä vaikeampaa. Mitä pidempään aikaa ehti kulua, asioita tapahtua ja siten kirjoitusaiheita syntyä, sitä vaikeampaa oli istahtaa alas läppärin kera ja aloittaa näppäimistön rääkkääminen. Nurinkurista ehkä, mutta näin kävi..

Halusin nimittäin alunperin aloittaa kirjoittamisen suoraan synnytyskertomuksesta, ja jatkaa tarinan kirjoittamista siitä kaikesta muusta aikajärjestyksessä – mutta koska aikaa on ehtinyt kulua melkein se kolme kuukautta, ei loogisesti näin tapahtunut tai tule enää käymään. Kuitenkin kaikesta kokemastamme haluan jakaa, sillä ei se pelkästään tule olemaan terapeuttista minulle, vaan toivottavasti näin pystyn auttamaan muita jo saman kokeneita ja myös heitä, joille näin saattaisi käydä. Kuin myös lisätä tietoisuutta. Tarinan postausjärjestys voi olla siis epälooginen, mutta alan´sitä nyt vihdoinkin vähitellen kertomaan. Tyhjää parempi sekin?

Pahoitteluni siis hiljaisuudesta, näin ei ollut tarkoitus käydä. Mutta tästä se taas lähtee. Pikkuhiljaa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s