Toukokuuvauva!

Blogihiljaisuuden aikana olen omasta mielestäni ollut kovinkin kiireinen, vaikka itseasiassa sohva on ollut valtakuntani ydin. Pääasiallisesti aika on kulunut tv-ohjelmia kuten NCIS:iä tuijotellessa ja räkäistä nenää tyhjentäessä, ja samalla on yritetty räpeltää tehdä kouluhommia kuin myös nähdä kavereitakin. Yhtenä iltana kokoonnuttiin Suomi-poppoolla meille ja tehtiin porkkanakakkua, ja olen valtaisan mahani kanssa liikahtanut myös Lauran kanssa kahville kaupunkiin. Olin monta kertaa miettinyt että tämä kahvila näyttää ulkoapäin jotenkin erittäin kutsuvalta, ja käytiin se sitten tsekkaamassa – ja tykättiin! Kaikkein parhaiten jäi mieleen peileihin kirjoitetut ”Minä rakastan sinua” – lukuisilla eri kielillä kuin myös jättimäiset sipulit, joita kahvilassa myös myytiin. Siis. Jättimäiset!

Vauvamasukin kasvaa vaan, ja vauvan liikkeet alkavat tuntua ihan eri tavalla kun taas aiemmin. Vauvan möyrinnät ja asennonvaihtelut on ulkoakin päin nähtävissä, ja niin Dan kuin kaveritkin ovat päässeet kättä pitämään ”vauvan päällä” masupeitteen lävitse, kun vauva on selkeästi nojaillut vatsaa vasten. Ja päivä päivältä mä tunnen paremmin missä kohti vauva milläkin hetkellä on. Vauva ei tosiaan enää ole mikään pieni kutittelija vatsan pohjalla…

happiness

Eilen oli diabeteslääkäri. Ensinnäkin lääkäri oli hyvinkin vaikuttunut hyvistä sokeriarvoistani, ja helpotti suunnattomasti oloani kertomalla että todennäköisesti vauvalla ei tule olemaan mitään komplikaatioita miun diabeteksen takia jos vain arvot pysyvät näin hyvinä. Mutta varotoimena tulen kuitenkin synnyttämään Poolen Hospitalissa, koska siellä on paremmat valmiudet jos jotain menee pieleen. Tämä sama lääkäri tulee nyt tarkkailemaan olojani loppuraskauden ajan kuin myös tarkastaa minun ja vauvan tilanteen myös synnytyksen jälkeen. Lisäksi hän varmisti uudestaan että olen tietoinen raskausdiabeteksen vaaroista: jos en huolehdi tarpeeksi hyvin itsestäni diabeteksen suhteen, on minulla suurempi vaara pitää tämä upea sairaus raskauden jälkeenkin, kuin myös että vauvasta tulee suurikokoinen ja saa komplikaatioita kuten yliaktiivisen haiman tai että hänen keuhkonsa eivät ole täysin kehittyneet.

Hän oli myös kovin yllättynyt siitä että olen tiennyt raskausajan diabeteksestani niin aikaisesta vaiheesta asti kuin raskausviikolta 8. Yleensähän sokerirasitustesti tehdään raskausviikon 20 tienoilla, kun taas minä olin tässäkin asiassa erikoistapaus. Ensimmäisellä neuvolakerrallanihan pissanäytteestäni paljastui glukoosia, mikä on toimimattoman haiman merkki. Tästä ja perhehistoriastani (äidilläni ja äidinäidilläni diabetes, äidilläni alkoi raskausajan diabeteksesta) johtuen pääsin sokerirasitustestiin välittömästi, ja arvot paljastivat diabeteksen. Englantilääkärin mukaan tämä toisaalta oli hyvä, mutta toisaalta huono – hän katsoi minua suklaanruskeilla silmillään ja sanoi pehmeästi, että tietoisuus on varmasti johtanut myös turhaan panikointiin ja stressaamiseen. En voinut kuin hymyillä. Niin totta.
Mutta toisaalta – jos en olisi tiennyt, olisin mättänyt tosi paljon suklaata, ja esim. Ben & Jerrys jäätelöä kuin Aino-jäätelöäkin, mitä on hirveästi tehnyt mieli koko raskauden ajan; ja nyt olen onnistunut pitämään huolta itsestäni ja vauvasta sen verran, että ainakin rakenneultraan mennessä kaikki oli hyvin.

Onko vauvalla edelleen kaikki hyvin? Se selviää ensi perjantain ultrassa!

Saatiin myös uudet ohjeet sokerinmittaukseen. Kun Suomessa neuvottiin ottamaan sokeriarvot aina tunti ruokailun jälkeen, täällä neuvo on kahden tunnin jälkeen. Suomessa sanottiin että sokeriarvo on hyvä jos se tunti ruokailun jälkeen on alle 7.8 mmol, niin Englannissa arvo on hyvä jos se on alle 7.5 mmol kahden tunnin jälkeen. Eli arvoni ovat loistavat, koska keskimäärin ne ovat aina olleet 4-6 välillä tunnin päästä ruokailusta.

aita

Sain myös uutta ajateltavaa. Opin nimittäin eilen että raskausajan diabeteksen takia synnytys tullaan käynnistämään kahta viikkoa ennen laskettua aikaa – raskausviikolla 38. Ajatukseni kesäkuun vauvasta vaihtui siis täysin toukokuuvauvaan.. Jos vaan saan pidettyä hänet kohtuni lämmöissä niinkin pitkään, hän tulee siis syntymään joskus 22. ja 29. päivän toukokuuta välillä: ei 5. kesäkuuta.

Eli pikkasen päältä kuusi viikkoa ja sitten se on menoa!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s