Juustoinen broileri-pasta – keitto

Ehdinpä tästä reseptistä hihkua jo muutamallekin kaverukselle kuin myös porukoillekin, kunnes tajusin että on helpompikin tapa jakaa reseptiä kuin lukea se kaikille erikseen ääneen tai käskyttää etsimään marraskuun Yhteishyvä ja eritoten sen Ruoka-liite. Nimenomaan sieltä löytyi tämä yksinkertaisuudessaan niin maittava kokkaus, että olihan se laitettava itsellekin muistiin!

1 pkt (300g) maustamattomia broilerin fileesuikaleita
1 rkl öljyä
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
1 porkkana
1/2 tl currya
8 dl kasvis- tai kanalientä
2 dl makaroonia
100g sulatejuustoa
1ps (200g) pätkittyjä pakastepapuja
1 prk (150g) ranskankermaa
1 tl oreganoa

Ruskista broilerisuikaleet. Lisää joukkoon hienonnetut sipulit ja valkosipulinkynsi sekä kuorittu ja viipaloitu porkkana. Mausta currylla. Lisää kattilaan liemi, makaronit ja paloiteltu sulatejuusto. Keitä, kunnes pasta on lähes kypsää. Lisää joukkoon pavut ja oregano. Keitä vielä muutama minuutti. Sekoita joukkoon ranskankerma. Tarjoa leivän kanssa.

Tietenkään en tätäkään reseptiä seurannut aivan tarkalleen, en määrissä kuin siinäkään mitä kattilaan päätyi. Itsehän en syö lihaa, joten korvasin broilerin soijasuikaleilla, joiden annoin imeytyä kasvisliemessä sen aikaa kun valmistelin muut ainekset keittoa varten. Valkosipulia ja porkkanaa laitoin enemmän kuin ohjeessa, sekä käytin parsakaalin lopun mitä edellisistä kokkauksista oli jäänyt. Kasvisliemen sekaan laitoin myös curryn, sillä koin tämän jostain syystä helpommaksi. Pakastepavut korvasin pakkasesta löytämälläni kasvissekoituksella, sekä ranskankerman ruokakermalla ja käyttämäni makarooni oli tummaa makaroonia.

Ja oikeasti, oli hyvää. Kämppiskin maisteli keittoa ja vaikutti tykkäävään; tai sitten olisi aihetta hänen hakeutua matkailualalta teatterikouluun!

Voisin heittää teille fiksummille kysymyksen siitä, miten ihmeessä paloitellaan sulatejuusto?
Oma sulatejuustoni oli ”paloitteluni” jälkeen vain erinäinen sekasotku epämääräisiä möykkyjä, mutta no toisaalta, eipähän keittoon tullut heitettyä yhtä yhtenäistä juustoklimppiä… Ja sinne se sitten suli kauniisti antaen upean maun keitolle. Jostain syystä en taas ollut osannut ajatellakaan että sulatejuusto, jonka minä yhdistän aina vain leivän levitteeksi, voisi sopia oikeasti ruoassa noin hyvin. Aina voi oppia jotain uutta, ja vieläkin ihanampaa kun se on jotain näinkin positiivista!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s