Asuntotoiveita ja muita haaveita

Herkkä ruusunlehtiOlen viime aikoina pohtinut suhdettani tähän blogaukseen: mitä ja eritoten miten haluan asioista kertoa? Haluanko antaa sen kuvan, että tietoni ja suunnitelmamme ovat luodin kestäviä, vai uskallanko olla oma itseni paljastaen sen epävarmuuden, mitä pinnan alla saattaa kyteä?

Suunnitelmiahan on, mutta ne ovat liikkuvia ja alati muuttuvia yksityiskohtineen. Selkeää on kuitenkin se, että tämä tyttö on järjestämässä muuttoaan Englantiin. Se, että milloin kyseinen tapahtuma järjestyisi, on se kyseessä oleva liikkuva määre. Aiemminhan me positiivarit pohdittiin, että kyllähän me tammikuuhun mennessä saataisiin kaikki mahdollinen järjestettyä.. Mutta todellisuus on sitten räiskinyt tosiasioita tiskiin ja pistänyt puntaroimaan kaikkia mahdollisuuksia uudelleen.

Danhan asuu tällä hetkellä pienessä studiossa, missä pieneen huoneeseen on tungettu kaikki mitä aikuinen ihminen yksin eläessään tarvitsee: keittiö, makuuhuone, työtilat – ja sitten pieni kylpyhuone, mikä sentään on erillisen oven takana. Minua ei olisi haitannut kyseiseen huoneeseen muuttaminen alkuajaksi ennenkuin isompi asunto jostain löytyisi, onhan näin elelty siinä ennenkin – mutta Dan on eri mieltä. Hän haluaa, että muuttaessani Englantiin pääsisimme suoraan siihen omaan yhteiseen kotiin, missä voisin sitten mahaani kasvattaa kaikessa rauhassa ilman asuntostressiä.

Niin kovin järkevää. Asuntohakuhan on toki aloitettu jo: minä olen jo kauan sitten mennyt sekaisin laskuissa siitä, kuinka monta asuntoilmoitusta olenkaan Internetistä bongannut ja lähettänyt Danille. Hakukriteereinä ovat olleet joko hyvät kulkuyhteydet tai asunnon sijoittuminen Danin työpaikan läheisyyteen sekä se, että asunnossa olisi jo valmiiksi ainakin osa kalusteista. Yksi unelmakämppä on jo löytynyt aivan erään puiston vierestä kaupungin keskustan läheisyydestä – ja jonka vuokranantaja olisi vielä Danille tuttu. Tämä upeus olisi jopa valmiiksi kalustettu ihan keittiötarvikkeita, kuten paistinpannuja, myöten! Voisin myös innostua niistä kukkatapeteista ja maalaisromanttisesta keittiöstä, tai siitä että koko kämpän lattiaa ei ole vuorattu millään tympeällä kokolattiamatolla…

Aivan näinä päivinä saamme tiedon siitä, toteutuvatko perheunelmani tuossa kyseisessä asunnossa, vai jatkuuko etsintä..

Tulevasta kotikaupungistani

Tulevasta kotikaupungistani.

Jos haku ei vielä ole päättynyt, niin meikätytön elämä jatkunee vielä Suomen kamaralla jonkin aikaa – kunnes onni osuu kohdalle. Tämä tietysti luo mahdollisuuksia esimerkiksi työnteon suhteen, jolloin voisin jatkaa tarjoilijan töitäni hiihtokeskuksella aiemmin suunniteltua pidempään, mikä rahallisen järkevästi ajateltuna ei tietenkään olisi mikään huono juttu. Mutta entä jos on niin kärsimätön kuin minä ja haluaisi päästä jo asioissa eteenpäin?

Niin ja ne kouluasiat. Olen niitäkin potkimassa järjestykseen, toivoen että sanaparsi ”asioilla on tapana järjestyä” toimisi myös tässäkin kohdassa. Tähän ainakin opettajatutorini on valanut uskoa. Ensimmäiset opettajien tapaamiset etäopiskelun järjestämisen suhteen ovatkin jo huomenna..

Pitäkää meille peukkuja, niin asunnon suhteen kuin meikäläisen opettajien tapaamisten suhteen! Ja minä pidän teidät, siellä jossain olevat tiedonhaluiset, ajantasalla suunnitelmien kehittymisestä ja niiden toimeenpanosta…

Tulevan kotini kaupunkikuvaa.

Tulevan kotini kaupunkikuvaa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s